Kwai-joki

Kwai-Joki (25.01.2005)



Niin, jotta nyt pääsisitte oikeaan tunnelmaan ennen tätä spektaakkeelia, niin klikatkaa tätä linkkiä. Toivottavasti toimii…

Lähdimme aamutuimaan Tonin kanssa järjestetylle reissulle kohti Kwai-joen historiallisia maisemia. Matka meni mukavasti, mitä nyt Toni pitkänä miehenä joutui istumaan polvet kirjaimellisesti suussa. Ei ne vaan osaa suunnitella minibusseja länsimaalaisten pitkille jaloille.

Kanchanaburiin saavuimme, missä silta sijaitsee, reilun 3 tunnin istumisen jälkeen ja aikomuksena oli jatkaa matkaa junalla kohti kuolemanlaaksoa. Tietysti myöhästyimme junasta ruhtinaalliset kolme minuuttia. No ei muuta kuin kohti seuraavaa asemaa. No tietysti juna oli juuri lähtemässä kun saavuimme autolla paikalle. Dääm. Jälkeenpäin selvisi, että tämä juna olisi ylittänyt kuuluisan Kwai-sillan. Onneksi sentään pääsimme kävelemään sillalle, mutta siitä myöhemmin.

Näinpä ajoimme autolla reilut 30min. seuraavalle asemalle, jossa saimmekin odottaa junaa pienen tovin. Tästä jatkoimme TäRiSeVäSsÄ junassa puolisen tuntia kohti kuolemanlaaksoa. Kuolemanlaakson lähestyessä juna hiljensi vauhdin lähes kävelyvauhtiin ja ei mikään ihme, kun katsoo kuvia.
Oikella puolella kallio lähimmillään kosketusetäisyydellä ja vasemmalla puolella syvä pudotus rotkoon. Missä sijaitsikin Kwai-joki.
En tiedä miten olen saanut junan näin kallelleen tässä kuvassa. Kaatuuko kaatuuko…


Kuolemanlaaksossa saimme nauttia seisovan pöydän herkuista ja tietysti hienoista maisemista.
Tässä kuvia laaksosta:

Toni ja minä rautatiellä.
Vasemmalla rautatie ja oikealla virtaa Kwai-joki.
(Anna. Yövyittekö te Mikon kanssa tuolla alhaalla?)
Kwai -joki ravintolasta käsin kuvattuna.

Syötyämme ja kuvat otettuamme pakkauduimme mukavaan minibussiin ja suuntasimme kohti Kwai-siltaa, joka siis sijaitsee Kanchanaburissa. Pieni mukava kaupunki.
Sillan kupeeseen saaavuttuamme juoksimme elokuvalliset muistot mielessä kohti siltaa. Varovasti ja henkeä pidätellen astuimme ensimmäiset askeleet hienolla, legendaarisella sillalla. No henkeä piti pidätellä, koska silta on vielä käytössä ja eipä se ole kävelijöille tehty. Jos olisi horjahtanut metrin sivuun kuin sivuun niin alhaalta olisi itsensä löytänyt. Eikä se vedenkorkeuskaan paljoa rohkaissut horjahtelemaan. Pohja näkyi ylhäältä katsottaessa.
Kävelimme Tonin kanssa melkein päästä päähän ja matkalla tietysti tuhlasimme digitaalista filmiä mielin määrin.
Tässä kuvia sillasta ja ympäristöstä.

Kartta rautatiestä. Olette sormen osoittamassa kohdassa.
Itse silta
Tois puol jokkee
Silta ja ympäristöä

Sillan rakenteet ja heikkoudet mieleen painettuamme otimme
pitkähäntäveneen ja seilasimme”rauhallista” vauhtia kohti sotamuseota. Vauhti oli aika hurjaa ja eipä ihme kun potkuria pyöritti tuon kokoinen kone. Katsokaa pitkähäntävene kuvaa.

Museo oli tavallinen sotamuseo. Kuvia, lehtileikkeitä, tavaroita ja kaikkea mikä liittyi pommitukseen ja elämiseen vankileirillä.

Museon jälkeen saimme haikein ja tietysti kunnioitettavin mielin ihailla hienosti hoidettua sotahautausmaata.

Tässä kuvia:

Hautausmaa1
Vasen kulma
Oikea kulma
Nuoria olivat

Siinäpä se meidän reissu olikin.

Toni ja Mikko

Uutta ja vanhaa

Jaska tossa kyselikin kuvia tästä kämpästä missä minä asustelin. Aivan. Kimpsut ja kampsut on jo pakattu ja viety uuteen, isompaan asuntoon. Haittapuolena vain se, että asuntola sijaitsee 5km:n päässä koulusta.
No eipä hätää kun on tuo päristin vielä käytössä niin matkaan menee vain kymmenisen minuuttia.

Asuntola on päätien varrella ja lyhyen matkan päässä Hua Hinin keskustasta. Oikeastaan puolessa välissä koulua ja Hua Hinin keskustaa, joten sijainti on ihaallinen. Samassa rakennuksessa on paikallinen yliopisto, joten 90% asuntolan asukkaista on yliopiston oppilaita. Hinta on sentään hieman halvempi kuin koulun asuntolassa ja kuitenkin asunto on nyt isompi ja vielä omalla keittiöllä.

Takapihalla on täysikokoinen koriskenttä, jossa myös pelataan soft fudista. Tenniskenttä, jonka yhteydessä on myös lentopallokenttä. Uima-allaskin on, mutta vesi on aika samean näköistä, enkä ole kenenkään siinä nähnyt uivan.

Internettiä ei ole uudessa kämpässä, mutta sentään vuokra sisältää tv:n sekä ilmastoinnin, joka kylläkin toimii ilman termostaattia. Huh. Ilmastointia sitten kytken 20minuuutin välein kiinni, päälle. Meinaa vaan tulla kylmä kun tuon kokoinen ilmastointilaite pukkaa täydellä teholla kylmää ilmaa huoneeseen. Tosin ilmankaan ei kovin kauan huoneessa pysty olemaan. Ei ainakaan yöaikaan. Valitettavasti ihminen on luotu hikoilemaan.
Jotta nyt annan teille uudesta kämpästä huikean vaikutelman niin sanotaan nyt sekin vielä , että telkka pimeni eilen, joten ei hätiä mitiä.

Tässä kuitenkin kuvia vanhasta kämpästä.

Huone1
Eteinen
Vanhan kämpän jääkaappi :o)
Vanhan kämpän täysin laatoitettu suihku :o)

Uusi kämppä.

Huone ja näkymä suoraan päätielle...
Keittiö

Pala-U Waterfall, National Park

Kävimmme 24.01.2005 Tonin kanssa matkatoimistosta tilatulla matkalla ja kohteena oli Pala-U vesiputoukset, jotka sijaitsevat kansallispuistossa n.60km:n matkan päästä Hua Hinistä.
Hinta oli 18€/hkl, joka sisälsi matkan putouksille, ruoan ja tietysti ammattitaitoisen oppaan. hrm,,, ;)

Matka meni mukavasti maisemia katsellen ja jo pelkästään maisemat olisivat olleen rahan arvoisia. Loppumatkasta tie nousi vuorta kiemurrellen ylöspäin. Tiellä kuulemma monesti törmätään villeihin norsuihin, mutta nyt kohtaloksemme jäi vain ihailla norsujen jättämiä ”kasoja”. Mitä eikö täällä käytetä keräyspusseja…

Putoukset sijaitsivat aivan keskellä viidakkoa ja niin kuin kuvista voitte huomata, että maisemat olivat henkeäsalpaavia. Eikä yhtään autojen tai ihmisten aiheuttamaa melua. Vain lintujen, veden ja apinoiden rauhallista ääntelyä.

Tässä lähtöpaikka ja muutama muu kuva:
Palau
Silta joen yli
Joki
Joki2*


Ainakin näytti, että joki oli yleistä tasoa matalampana (kuva), mutta sehän ei meidän eikä kalojen menoa haitannut. Lähtöpaikasta sai ostaa kalanruokaa ja ihan yllätti miten paljon kaloja täällä asustelee. No ei kai se mikään yllätys ole kun sadat ihmiset ruokkivat niitä.
Tässä kuvia kaloista:

Kaloja ruoan kimpussa
Kaloja Tonin kimpussa


Kävimme kolmen eri putouksen kohdalla ja kyltin mukaan pidemmällä olisi ollut vielä yksi isompi putous, mutta ajan puutteen ja Burman sissien takia jätimme reissun väliin. Olimme meinaa aika lähellä Burman rajaa.
Tässä muutama kuva putouksista.
Putous1
Putous2
Putous3
Putous4*



Ja sitten viimoiseksi muutama ”taiteellinen” lähiotto virrasta.
Putous1
Putous2
Lehti

Tietysti kävimme yhdessä altaassa uimassa ja sopivasti saimmekin itsemme virkistettyä paluumatkaa varten. Hieman kyllä päät kääntyivät rantaa kohti kun noin 10metrin päähän putosi kiviä ylhäältä kalliolta. No onneksi ei sentään koko kallio pääse kaatumaan kun oli se oli oikein tuettu. Älkee kysekö mikä tarkoitus näillä kepeillä on. Ehkäpä, jotain uskomus juttuja. Tiedä häntä.


Terveisin Mikko ja Toni

* by Toni