Kiitos salmiakista

27.10.2004

Työnsin dvd-lärpäkkeen koneeni sisuksiin ja aikeena oli viettää rauhallinen elokuva-ilta. Hetkinen.Missäs minun kaikki sipsit ja pähkinät ovat.
Ei. Ei sitten mitään naposteltavaa.

Elämäni oli rapistumassa kunnes muistin vilkaista matkalaukkuuni.
UHHH. Pussillinen salmiakkikarkkeja. Tuon pussin näkeminen oli kuin enkeli olisi alkanut laulamaan. Ja se maku. Ai ai ai..

Ei hemmetti. Kiitos oikeasti sille, joka osti tuon mega-mix pussin. Kiitos myös muitten pussien ostajille. Tosin niihin en ole vielä raaskinut koskea. Ehtiihän tässä.

Nyt katsomaan elokuvaa ja nauttimaan salmiakin tuomasta kotoisasta tunnelmasta.

Muistelmia viime torstailta.

Tässä muistelmia viime torstain reissusta.


Ystäväni Jamie, Gino, Ake ja pok. Pyysivät minua kaupungille pelaamaan snookeria ja muutenkin vain viettämään iltaa. Otin tietysti kutsun ilomielin vastaan.

Menimme paikalliseen pool-luolaan ja yllätyksekseni lähes kaikki pöydät olivat snookerpöytiä.Yhteensä n.10 pöytää. Oli siellä sentään yksi Suomalaisille tutumpi biljardipöytä, mutta sekin oli tietysti hajonnut. Kysyinkin, että onko snooker Thaimaassa suositumpi ja vastaus oli yllättäen. Kyllä. Taitaa olla Suomessa päinvastoin?
Menin pelin tiimellyksessä tiskille tilaamaan olutta ja jäin Suomalaiseen tapaan tiskille odottamaan huurteistani. Tietysti vanhaan tottumukseen olin jo kaivelemassa taskusta rahaa laskua varten. No, Ake tuli ystävällisesti vihjaamaan, että tarjoilija tuo pullon pöytään ja lasku maksetaan vasta lopuksi. No mikäs siinä. Eletään maassa maan tapojen mukaan.

Toinen "kiva" yksityiskohta oli se, että tarjoilija alkoi työntämään jäitä olutlasiini. Katsoin yllättyneenä ja elehdin kädellä sen verran, että tarjoilija ymmärsi olla laittamatta.
Tosin senhän ymmärtää, että juoma pysyy kylmänä näinkin kuumassa ilmastossa, mutta jäitä oluen kanssa. Ei kiitos. Ystäville jäät olivat ihan normaalia. Tietysti.

Sekin oli mukavaa, että kun tarvitsit "apukeppiä", mikä nyt nimeltään onkaan?, niin salissa kierteli muutama tyttö joilla oli kyseinen keppi ja sitä he lainasivat tarvittaessa. Samaiset tytöt tulivat myös paikalle heti pelin päättyessä ja he alkoivat laittamaan pelattuja palloja uudestaan pöydälle. Tietysti järjestykseen.
Ahhh..mitä palvelua...enää puuttui vain, että he olisivat pelanneet puolestamme...

Pelattuamme mielestämme tarpeeksi suuntasimme ruskettuneet nokkamme, olenko muuten muistanut mainita, että täällä on ollut joka päivä yli +30 astetta, kohti karaokebaaria.
Justiinsa. Ajattelin.
Minulle taitaa tulla tylsä baarikeikka, kun en ole ikinä laulanut karaokea, enkä laula. Mutta niinhän siinä taas kävi, että piti syödä sanansa ja rupesinkin laulamaan. Tosin muutaman rohkaisu oluen jälkeen. Taisimme hoilata yhteensä 2tuntia ja kun saksalaisryhmä rojahti sisään, niin ajattelimme, että on parasta poistua. Annetaan heidän yrittää.

Kellokin näytti jo 1.30 ja discot menevät kuulemma Thaimaassa kiinni jo 2.00, joten vielä oli reilusti peliaikaa jäljellä. Hikiset varpaat kohti paikallista yökerhoa ja kun Jamie:lla oli suhteita omistajaportaaseen, niin pääsimmekin sisälle ilmaiseksi. Itseäni hieman vaivasi se, että en ollut valmistautunut baari-iltaan ja minulla oli shortsit jalassa. No ehkä se turisteilla sallitaan, vaikkakin itseäni vaivasi. Yökerhoon shortseissa :)
Niin, pääsimme sisään jo 1.50, joten sitä peliaikaa oli runsaasti, jopa liikaa ;)
Lähinnä nuo kaverit menivät moikkaamaan ystäviään, mutta pitihän se olut tilata, nyt kun oli sisälle päässyt.


Tässä yökerhossa ei ollut varsinaista tanssilattiaa ja tapana onkin tanssia pöytien vieressä.Tietenkin tarjoilu tapahtuu pöytiin ja jopa nuo viehättävät nuoret naiset tulivat hakemaan pöydistä tanssimaan. Tässähän lopahtaa kunto ihan kokonaan. Suomessa kävelet 20 kilometriä pitkin yökerhon käytäviä ja etsit naista, joka haluaisi tanssia.
No kysäsinkin myöhemmin, että tulevatko tytöt aina näin innokkaasti hakemaan tanssimaan.
Eivät! Oli vastaus.
Jos tulee, niin hän on joko sinun ystäväsi tai huora.
Kyseisenä iltana kaikki tytöt, jotka hakivat minua tanssimaan ovat kuulemma samasta koulusta, joten se siitä. Tai sitten kaverit sanoivat niin ihan vain säälistä 

Baari-illan jälkeen lähdimme tietysti hakemaan lisää olutta. Onhan osa ruokakaupoista 24h auki ja olutta saa myydä kellon ympäri.
Auton luona rupesinkin ajattelemaan, että hetkinen. Kukas meistä oikein aikoo ajaa. Kaikki ovat kuitenkin juoneet, jotkut enemmän, jotkut vähemmän.
- Minä. Sanoi Ake
- Mutta sinä olet olet juonut ”hieman” yli sallitun. Sanoin, tietysti huolehtivaisella äänensävyllä
- Ei ole ongelmaa. Poliisit nukkuvat jo.
- Ok..ja vaikenin

Nyt äitini lukee tätä huolissaan ja ajattelee, että minkäs huliviliporukan kanssa sitä oikein liikutaan, joten kerronkin nyt miten siinä oikeasti kävi.

Lähestyessämme autoa, tunsin kovan iskun takaapäin, piston käsivarressani ja lastikin maun suussani. Päättelinkin takakontista herätessäni, että minut oli tainnutettu nuijalla, huumattu ja pistetty kaiken kukkuraksi jätesäkkiin. Näin ollen en voinut tietää, enkä voinut vaikuttaa siihen, että automme kuskina oli hieman alkoholia ottanut henkilö.
Toivottavasti tämä ”tosi” tarina helpotti äitini oloa….

Humalassa ajo on täälläkin laitonta, mutta ilmeisesti se on aika löysästi valvottu laki. Kuulemma Bangkokissa asiaa valvotaan tiukemmin, joten ei ajella sielläpäin ;)

Loppu ilta meni mukavasti ystävien kanssa jutellessa ja väsymys iskikin muutaman lasillisen jälkeen. Enpä paljoa juonut, koska minulla alkoi luennot seuraavana aamuna kello 10:30. Myöhästyin tunnilla.


Seuraavalla kerralla voittekin lukea muistelmia perjantain, lauantain, launtai-illan ja sunnuntain villeistä reissuista…
No ei vaan….

Jaskan toive

Mitäs menit pyytämään.
Kuva on otettu päivä tuon kauhean tapaturman jälkeen...snif ;)

Kuva toiveita?

21.10.2004

Onko kuva toiveita?

Pistäkää toiveita jos haluatte jostain aiheesta kuvia. Kiinnostaako paikallinen liikennekulttuuri, maisemat, campusalue jne..
Tietenkin toteutan toiveita teidän ehdoilla.

Voimat ties missä...

20.10.2004

Voimaton terve...

Tässä ollaan oltu parisen päivää mahataudin kourissa, jotenkin voimaton olo Onneksi tänään alkoivat nuo lääkkeet jo puremaan sen verran, että pystyin jo syömään kiinteää ruokaa. Ja tietysti kävin heti syömässä ”puhtoisessa” katuravintolassa. Minkäs sille voi jos kaveritkin menee…

On ne Thaimaalaiset kovia syömään! Meinaan itse söin riisi,vihannes sekoituksen ja tulinkin ihan sopivasti täyteen. Tosin taisi tautikin vaikuttaa mahalaukun tilavuuteen. No kaverit vetivät ensin samankokoisen annoksen ja tämän jälkeen he tilasivat tarjottimen täynnä erilaisia ruokia. Siitä kukin sai vapaasti ottaa mitä haluaa. Itse katselin vain sivusta miten ihmeessä tuon kokoisiin ihmisiin voi mahtua noin paljon ruokaa. Ehkäpä sitä itsekin vielä oppii tavoille…
Kävivät muuten vielä ostamassa itselleen iltapalaa.
Minä tyydyin uuteen t-paitaan ja opin sen, että niitä kauppoja kannattaa etsiä muualtakin kuin ”turistikaduilta”. Paita oli kuitenkin almost same price kuin nuo halpispaidat. Paidan laatu oli kuitenkin parempi..

Olut on täällä aika kalliinpuoleista, verraten muihin elintarvikkeisiin. Esim. Heineken tölkki maksaa n. 55centtiä ja eivät nuo oman maan oluet hinnasta paljoa eronneet. Kuulemma tuo kuningas haluaa pitää kansan ruodussa pitämällä hinnat ”korkealla”.
Alkoholeista täällä juodaan eniten olutta ja whiskiä. Kysyinkin tänään paikalliselta tytöltä, että mitä hän yleensä juo, jos on juodakseen. Vastaus oli aika yllättävä. Whiskiä ja olutta. Ei taida olla monen suomalaistytön juomalistalla, miehistä puhumattakaan ;)
No tosin taitaa ne sokeriLitkuSiiderit puuttua täkäläisestä juomakulttuurista.

Tuosta kun saa nuo kiireellisimmät koulutyöt alta pois, niin voisi käydä katsastamassa tuota Hua Hinin yöelämääkin. Onkohan siitä paluuuta…


ps,
23.10.2004
Sain tänään tuon nettiyhteyden toimimaan, joten taas pääsen päivittämään bloggeria
Tosin kannettava on niinkin kivassa paikassa kuin omassa eteisessä. Tällä hetkellä ei oikein nuo Wi-Fi yhteydet tykkää toimimaan. Tai sitten en vaan osaa...

Näin kirjoitat kommentteja

Terve!

Jotkut eivät kuulemani mukaan osaa kirjoittaa kommentteja, joten on kai syytä kirjoittaa pieni ohjeenpoikainen.

1. Eli nyt kun luet tätä kirjoitusta, niin voit nähdä, että kirjoituksen alapuolella on teksti COMMENTS.
Tietysti kannattaa lukea ohje loppuun ennenkuin painat sitä :)

2. Nyt kun olet painanut COMMENT nappia.
Näkyville pitäisi tulla kirjoitetut kommentit, jos niitä on joku kirjoittanut.
Seuraavaksi etsi teksti POST A COMMENT ja paina sitä.

3. Suraavaksi aukeeakin sivu, jonka otsikko on: COMMENT SIGN IN
Paina tässä sivussa tekstiä : OR POST ANONYMOUSLY

4. Anna runosuonesi laulaa.

Kiitos ja näkemiin…

Sähköasennuksia

Tässä yksi. Ei taitaisi mennä kotomaassa läpi :)
Vai mitä mieltä on herra asennusarkastaja.

Lauantai

16.10.2004

Morjensta taas kaikille!

On siis lauantai ja koko päivä aikaa käydä kaupungilla. No katsos. Bussi lähtee sopivasti klo. 15.00 joten eikun siihen. No just, ei mennykään ja muutenkin se olisi pysähtynyt vain sport clubilla. Mitä minä siellä. Urheiluako…just.

No seuraava lähtikin vasta 17.10. Olikin hyvää aikaa kuvata vähän tätä campusaluetta.

Koska pääsin lähtemään kaupungille niin myöhään, niin ajattelin ostaa vain tarpeelliset tarvikkeet ja palata takaisin 18:40 kyydillä. 18.35 katsoin kaupassa kelloani ja ajattelin, että paras pistää juoksuksi. No, olin pysäkillä 18.41 ja kyytiä ei näkynyt.
Hienoa..ja hiki ei tullut yhtään..eihän.

Tunniksi kuvailemaan ympäristöä, koska seuraava lähti vasta 19.40 ja tulihan niitä kuvia aikasta paljon otettua. On tuo digikamera kätevä. Valitettavasti näitä kuvia en voi (vielä) näyttää, koska aion käyttää niitä yhden kurssin yhteydessä.

Pistin viestin kaverille, että mitä hän on tekemässä ja seuraavaksi huomasinkin pelaavani koripalloa 6 muun opiskelijan kanssa. Harmikseni jalassani oli vain sandaalit, joten otin ne pois ja pelasin tietysti ilman niitä. No mitä siitä seuraa kun 82 kiloinen kääntyy yht´äkkiä. No nyrjähtänyt nilkka tietysti. Siinä istuin vähän aikaa kentän sivussa ja tietysti vähän ajan päästä menin takaisin pelaamaan. Tyhmä. Nyt sitä kinkataan pitkin asuntoa ja syödään buranaa, että saisin unesta kiinni.

No maanantaina alkaa tenniskurssit, joten täytyy rauhoitella jalkaa sitä ennen.

Eräälle asiasta tietävälle tiedoksi, että asiassa ollaan jo edetty. Meinaan, että ostin tänään Sepaktraw pallon hintaan 180bht eli 3,52€. Niin ja se sun ostama pallo ei ole virallinen peliväline. Ostamani oli synteettinen ja aikasta painava. noin 150-170grammaa. Miltäköhän tuntuu jos sen saa naamaansa iskun jälkeen..

Olin juuri menossa 17.10 kyydille ja tietysti näin nurmikolla 3 opiskelijaa, jotka pomputtelivat kyseistä palloa. No ehkä näen heidät joskus uudestaan ja liityn seuraan. Jos nilkka kestää. Öitä..

Perjantai

15.10.2004
Perjantai

Tänään oli vain 2 tuntia koulua ja kurssin nimi oli introduction to phography. Opettajana on puheesta päätellen ranskalaissyntyinen mies. Mukava ja leppoisa, niin kuin kaikki tähän asti tapaamani opettajat. Tuntien jälkeen olikin aika lähteä käymään keskustassa. Ja nyt, kun olin jo eilen käynyt keskustassa, niin ei ollut vaaraa eksymisestä. Ostelin vaatteita, söin, join ja siinähän se. Täytyy joku viikonloppu pyhittää pelkästään nähtävyyksille. Nyt käynnit ovat keskittyneet vain tarpeellisten ostosten tekemisiin.

Sain muuten kokea intianenglannin. Istuin paluumatkan yhden opiskelijan seurassa ja sitä puhetta riitti. Intialaisen puheella oli aivan uskomaton vauhti ja kun siihen lisää vielä uskomattoman "selvän" englannin, niin tuli melkein itku häntä kuunnellessa. Oikeasti jouduin keskittymään pelkästään hänen puheeseensa. Ja auta armias jos satuin kysymään häneltä, että voisitko toistaa. Hän ei ottanut tosissaan sitä, että en pysynyt perässä. Onneksi suurimman osan puheesta ymmärsin ja usein jos en ymmärtänyt hölkäsen pöläystäkään, niin nyökytin vain päätä ja annoin hänen jatkaa…tylyä, mutta toimivaa.

Torstai

14.10.2004

prrrr….prrrr…coffee house is open….

Taidan ottaa huomiseksi puhelimen pois seinästä

Keskiviikko

13.10.2004
Hua Hin

8:45 prrrrrrrrrr……nostin puhelimen kuulokkeen ja vastasin:

- niin mitä..eiku Yes, Mikko

- cofee place is open (tämä lause oli ainoa mitä ymmärsin. Johtuko väsymyksestä vai puheen epäselvyydestä?)

Siinä sitten muutaman minuutin puhelun jälkeen sain sen käsityksen, että mies vain soitteli minulle, että kahvila on auki ja sieltä saa aamupalaa. Tärkeä tieto, ajattelin. Ihan testiksi jätän puhelimen ensi aamuksi päälle.

Lähdin käppäilemään kohti tuntematonta ja vähän ajan päästä kysäsin eräältä henkilöltä, että missäköhän se coffee house on. Mies viittoili siihen malliin, että minulta meinas itku tulla. Onneksi mies lähti näyttämään ja veikin sitten suoraan koulun toimistoon. Ilmoittaumisen ja pienen esittelykierroksen jälkeen ajattelin mennä takaisin nukkumaan univelat pois. Ja sen tein.
Heräsin 13.30

Nälkä ei ollut, mutta ajattelin, että pakko se on jotain syödä. Luultavasti kuumuus vei näläntunteen pois. American fried rise. Pari desiä riisiä, paistettu kananmuna, kanankoipi, ja yksi prinssinakki. Loppujen lopuksi söin kananmunan, nakin ja melkein kaikki riisit. Kanaa maistoin, mutta ilmeisesti se oli vapaasti elävä kana, koska maistui aivan hirveälle ;)

Riisissäkin oli jotain aivan kamalaa tököttiä seassa, mutta söin kuitenkin. No ei se hintakaan kovin kamala ollut 45THB eli 0,88€. Ja taisi olla kalliimmasta päästä.

Ensi kerralla jotain muuta, kiitos.

Day one

12.10.2004
Hua Hin

Lento kesti vain 9 tuntia ja välilaskuja ei ollut. Matka meni mukavasti vierustovereiden kanssa jutellessa ja leffoja katsellessa. Aikeena oli nukkua koneessa, mutta mukavuustekijät pettivät niin pahasti, että unet jäivät vain pariin tuntiin.

Osaavat ne Ruotsalaisetkin välillä nolata itsensä. Vieressäni(käytävä välissä) istui lähemmäs 50 oleva ruotsalaismies. Ensi tunteina katselin miehen ja hänen tovereidensa menoa ja ajattelin, että no siinäpä on tullut otettua muutama liikaa ennen lentoa. Illan tullen meno ei laantunut ja miehen takana oleva mieskin oli muutamaan kertaan huomautellut ”heiluvasta” tuolista. Ruotsalainen liikkui tuolilla sitä tahtia, että takana olevalla ei ollut enää mukavaa. Pikkuhiljaa alkoivat lentoemännätkin huomautella Ruotsalaisia huonosta käytöksestä. Ei siinä muuten mitään, mutta useimmat matkustajat olivat jo nukkumassa ja melu piti ainakin lähimmät matkustajat hereillä.

Aamulla sitten eräs lentoemännistä toi herroille paluuliput. ilmeisesti herrat käännytettiin takaisin Ruotsiin. Joten se siitä….

Perillä hyvästelin vierustoverit ja aloin etsiä kyytiäni kohti Hua Hiniä. Etsinnän, kuulutuksien ja epätietoisuuden jälkeen, päätin ottaa taksin kohti päärautatieasamaa, josta olisin mennyt junalla Hua Hiniin. Matka-aika 4h ja matka 240km. Turisti-info pisteen jälkeen aloin suuntaamaan nokkaani kohti olko-ovea ja katsos. Siinähän oli eräällä herralla Stamford Universityn kyltti kädessään. Ei muuta kuin esittelin itseni ja näin saimme tarinalle onnellisen lopun. Ilmeisesti olivat ilmoittaneet kyydille väärän ajan, koska he olivat tunnin myöhässä.

Vastassa oli kuskin lisäksi yksi opiskelija. Niswo, Nepalista. Matkalla selvisi, että kuski on koulun virallinen kuski. Ilmeisesti voin soitella baarista ja kysellä kyytiä ;)

Matka meni Niswon kanssa rupatellessa ja tiedänpä ainakin nyt, että Nepalissa ei syödä lehmän lihaa. Kiitos muuten Jaloille tästä meetwursti pötköstä. Nam Nam..

Perillä minut ohjattiin huoneeseeni, joka sijaitsee 4 kerroksessa. Näköalat suoraan vastapäiseen campus rakennukseen. Eikä ainakaan vielä ole näkynyt punaisia lyhtyjä vastapäisissä ikkunoissa ;) Olin perillä noin 19.00 ja valvoin parisen tuntia ja sitten oli luovutettava ja mentävä nukkumaan.....

Kohti Thaivaata

11.10.2004
22.39
Helsinki

Tässä istun lentokentän aulassa ja odottelen lentokoneen saapumista. Mietin mitä tuleva minulle tuo. Viimeisinä pävinä olen moneen kertaan saanut vastata seuraavaankysymykseen: Jännittääkö? Ja nyt voin rehellisesti sanoa, että ei muuten jännitä. En ainakaan myönnä sitä J Ehkäpä se jännitys saapuu kun lentokone on laskeutunut Bangokiin ja kun kokematon mieleni kohtaa uusia asioita.

Nyt mennään…..

Lähtiessä paino 82kg, pysyykö kahvat muodossaan nuudelin voimalla???